Yhteismetsä on usean osakkaan yhteisesti omistama ja hallitsema metsäalue. Suomessa yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluvaa aluetta. Siihen kuuluvat alueet voivat sijaita eri kunnissa.
Sen osakkaita ovat osakaskiinteistöjen omistajat. Jos kiinteistöllä on useita omistajia, he ovat yhdessä yhteismetsän osakkaita. Osakkaat muodostavat yhdessä yhteismetsän osakaskunnan. Osakkaat eivät vastaa osakaskunnan velvoitteista henkilökohtaisesti, vaan osakaskunta yhdessä voi saada nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia.
Osakaskunnan päätösvaltaa käyttää yhteismetsälain ja yhteismetsän ohjesäännön mukaisesti osakaskunnan kokous, hoitokunta tai toimitsija.
Yhteismetsällä ei ole mitään julkisoikeudellisia piirteitä eikä velvoitteita. Yhteisomistuksen avulla metsiä pyritään säilyttämään suurina talousyksikköinä, jolloin niiden käyttö on metsätalouden kannalta edullisempaa kuin pienten metsäalueiden. Yhteismetsiä on historiassa perustettu harvoin vapaaehtoisesti, vaan niitä on muodostettu isojaon ja asutustoiminnan yhteydessä.
Yhteismetsän omistaminen on helppoa ja vaivatonta. Yhteismetsästä saaduista jako-osuuksista verot on maksettu, eikä osakastilan tarvitse tehdä niistä veroilmoitusta. Yhteismetsän veroprosentti on alhaisempi kuin yksityishenkilöillä.
Myös suurten metsäpinta-alojen hoitaminen on kustannustehokkaampaa kuin pienten alueiden. Säännöllisesti suuria puumääriä myyvä yhteismetsä on kauppakumppanina haluttu, mikä mahdollistaa koko hakkuusuunnitteen käyttämisen ja kilpailukykyisen hinnan puista. Myös KeMeRa-tukisäännöksissä on tiettyjä etuja yhteismetsille.